Syötkö kaikki rahasi?

Suomessa monella on pienet tulot. On opiskelijaa, osa-aika työläisiä, yrittäjiä keillä ei käteen jää muuta kuin mätkyt, työttömiä, eläkeläisiä ja paljon on aloja missä palkka ei ole kovinkaan suuri vaikka työtunteja olisikin tarjolla. Itse en kieriskele rahassa ja olenkin mainostanut syöväni kuin iso ukko. No miten lompakko sallii syödä terveellisesti, laadukkaasti ja edullisesti. Tässäpä omien ruokieni tarinat.

Aamupala. Kahvi: kallista kuin mikä, hyi ei sovi köyhälle. Marjat on kerätty omasta maasta joten nehän on edukkaita. Sämpylät  kaura/porkkana/puolukka sisältävät sämpylät aijai kun on hyvää ja edullista. Leivän päälle on laitettu itse kasvattamaa lampaan j.lihaa sekä raejuustoa. Raejuusto on ostettu kaupasta ja sehän on suhteellisen edullinen ja hyvä tuote. Tomaatit ja kurkut on dyykattuja, kyllä: suomessa heitetään tonneittan ruokaa roskiin ja jos hyvä sauma käy niin saattaa niistä joskus jotain päätyä ihmistenkin lautasille.

Lounas; itsekasvatettua lammasta, perunaa ja sipulia. 

Välipala: savustettua siikaa jonka isäni on itse kalastanut. Leipä on joko kähvelletty äidiltäni tai dyykattu. Suolakurkut ja juustot ovat kalliita tuotteita; vältä näitä ;)

Päivällinen: Ai miten niin syön paljon lammasta? Tässä kuvassa omaa lammasta, itse poimittuja sieniä ja omia sipuleita. Pasta-aineksia sain ystävällisiltä kauppiailta ilmaiseksi jos kehtaa ottaa pussin missä on reikä Minua ei reikä haitannut, sen voi teipata kiinni. Tätä meni kaksi annosta kun oli niin hyvää. Kananmunat taisi olla ostotuotteita mutta niitä kannattaakin ostaa koska ovat hyviä ja edukkaita tuotteita.

Iltapala: taitaa olla samaa settiä kuin aamupala mutta lisäksi munaa. Vatut on myös erittäin maukasta ja ilmaista ruokaa. 

Yöpala: häh ettekö ole kuulleet yöpalasta? No sehän syödään siis ennenkuin mennään nukkumaan kun on se ärsyttävä pikkunälkä. Rahkaa 250g, marjoja ja siemeniä. Rahka ja siemenet on semmosia sapuskoja mitä voin ihan hyvin kaupasta ostostella. 

Olen siis tällainen wannabe-omavaraistalous. Siitä ollaan vielä kuitenkin suhteellisen kaukana koska lampailla on ostoheinä talvisin. Kesän aikana kasvavat karitsat toki pääsevät nauttimaan kesän antimista ja silloin heinäkuluissa säästetään. Hyvää ja munarikasta pääsiäistä kaikille! Jos syötte lammasta niin suosikaa kotimaista ;)!

Ylipaino ei ollutkaan ylivoimaa

Kamelinselkä katkesi kesällä 2013 paimennuskilpailuissa. Lammas juoksi päin polvea ja kuului ruts. Koko syksyn yritin kuntouttaa polvea. Jos sitä nyt kuntoutukseksi voi sanoa että yrittää noudattaa lääkärin ohjeita, käy fysioterapiassa ja syö kaksinkäsin niinkuin ennenkin. Olen aina liikkunut paljon, minulla on monta liikunnallista koiraa joiden kanssa tulee päivittäin ulkoiltua, pyöräiltyä tai lenkkeiltyä. Lisäksi harrastin myös muuta satunnaista liikuntaa ja kulutuksen ollessa kova myös söin kuin iso mies. Kun polvi pöksähtää sököksi ei voi jatkaa syömistä kuin iso mies. Puolessa vuodessa lihoin kovasti. Joulukuussa 2013 polvi tuntui hyvältä ja päätin lähteä Rukalle laskettelemaan. Olen aloittanut laskettelun varmaan ollessani 5-vuotias ja olen kokenut laskija. Ensimmäinen mäki, suljettu rinne ja ruts kaaduin. Viikonloppu meni itkeskellen Zonen pöydässä ja polvi oli turvoksissa ja nesteinen. Vanhat vaatteet ei mahtuneet kunnolla päälle ja piti pukeutua johonkin telttaan.

Kotiin tullessani päätin; nyt riittää. Liikuntakeskus Hukassa oli juuri päällä joku 20e maksava joulutarjous. Sinne siis vaan sen mitä kinttu kantoi. Perustin myös facebook-ryhmän nimeltä Koirahörhöt laihduttajat, mukaan pyysiin parhaat ystäväni ja siskoni. Ryhmämme onkin ollut melkoisia menestystarinoita täynnä, niistä lisää myöhemmin.

Aloituskuva joulukuu 2013. Tässä on tulos kun syö ja juo mitä sattuu eikä liiku. Paino tuolloin 73kg

Laihdutus olikin yllättävän helppoa. Kappas vaan sitä laihtuu kun ei syö  viikonloppuisin pitsaa, kebabia, hampurilaisia. Saatoin syödä myös järkyttäviä määriä leipää arkena ja ohimennen napata suklaapatukkaa naamaan. Iltaisin vietin aikaa parhaan ystäväni kaakaon kanssa. En voinut tietää parempaa iltapalaa kuin useampi muki kaakaota ja siihen sämpylää kylkeen. En tänä päivänäkään pysty syömään suklaapatukoita tai juoda kaakaota tai mättää sämpylöitä mielinmäärin; lihon heti. Elämä on valintoja, haluanko olla rasvainen polvivammainen patukka vai timmi SM-tason agilityharrastaja kuka edes vähän pysyisi radalla koiransa perässä. Kyllä minä haluaisin olla se timmi urheilija. 

Toukokuu 2014. Tässä kuvassa paino on 62kg. Meinasin syödä hattuni kun paino tippui alle 65. Minä onnistuin, minä pystyin ja se ei tehnyt edes kovin kipeää.

Kun paino oli 60kg ja sen sai helposti alkamaan myös vitosella aloin olla aika fiiliksissä. Vielä rasvaprosenttini oli aika korkea ainakin inbody-mittauksen perusteella, mutta kyllä sitä vaa'an lukemastakin sai jo hyviä kiksejä. Myös urheilusuoritukseni paranivat. Jaksoin juosta 10km putkeen eikä se edes ottanut henkeen, salitreeni kulki hyvin enkä enää meinannut oksentaa jokaisessa kahvakuulassa tai pumpissa. Joulukuussa 2013 en päässyt edes maasta kunnolla ylös polven takia. Nyt pystyn mihin vain!

Halusinko näyttää tältä?

Vai tältä?